Mihin koulutuksemme perustuu?

Koulutusmenetelmämme perustuu käyttäytymistieteisiin, eläimen laji- ja rotutyypilliseen tuntemukseen, halutunlaisen käytöksen positiiviseen vahvistamiseen sekä operanttiin ehdollistamiseen. Eläin oppii oman toimintansa seurauksista, kun ihminen vahvistaa eläimensä toivotunlaista käytöstä ja jättää ei-toivotun vahvistamatta sekä ehkäisee ei-toivotun käytöksen mm. ympäristöä ja harjoitustilanteita kontrolloimalla.

Miksi emme käytä rangaistuspohjaiseen koulutukseen kuten ”koirakuiskaaja” Cesar Millanin oppeihin perustuvaa koulutustyyliä? Alla on listattu syitä ja linkkilistasta löydät lisää perusteltuja vastauksia.

Pyrimme huomioimaan aina eläimen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin – eläimen ohjaajaa ja tämän toivomuksia sekä tarpeita huomioiden. Emme halua määrätä, miten Sinun tulisi lemmikkisi kanssa olla. Teemme ehdotuksia eläimesi kouluttamiseksi ja sen hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta lemmikin ohjaaja tekee päätökset. Kouluttajamme auttavat lemmikinhoitajia kouluttamaan omia eläimiään – me koulutamme pääasiassa ihmisiä, jotka kouluttavat eläimiään. Kouluttajamme toimivat tukenasi koko kurssin ajan ja sen jälkeenkin: voit ottaa yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse ja jättää vastaajaan viestin, jos emme juuri tuolloin pysty vastaamaan.

Käytännössä taitava koulutus perustuu ensisijaisesti palkkion eli vahvisteen oikea-aikaiseen käyttöön, jotta voimme vahvistaa toivotunlaista käytöstä eläimessä. Tämä ei silti tarkoita, että koulutuksemme olisi kaiken sallivaa! Yhtä tärkeää palkitsemisen ohessa on sammuttaa ei-toivottu käytös – mm. palkkioiden poistamisella, mikä vaatii välillä ympäristön rajaamista ja kontrolloimista, jotta saamme ei-toivotun käytöksen estettyä. Näin eläin oivaltaa, millainen käytös ei ole kannattavaa ja oppii välttämään sitä. Tärkeää on pitää aluksi kriteeri eli vaatimustaso alhaisena, jotta saadaan onnistumisia aikaan. Onnistumisen tunne on tärkeää niin eläimen kuin ihmisenkin motivaatiolle.

Opetustavoissa pyrimme suosimaan sellaisia menetelmiä, jotka perustuvat eläimen omaan oivaltamiseen ja ongelmien ratkomiseen. Näin opitut asiat jäävät paremmin eläimen mieleen ja se alkaa ratkoa ongelmia sekä ehdottaa erilaisia käytöksiä entistä innokkaammin. Palkkion laatu puolestaan kannattaa miettiä niin, että mitä eläinyksilö missäkin tilanteessa oikeasti tavoittelee: usein namit toimivat hyvin, mutta joissain tilanteissa esimerkiksi huomion saaminen, ulospääsy, lelu, yhteisleikki tai ihmisen tai toisen koiran luo meneminen voi olla parempi vahviste – ja usein vahingossa palkitsemme esimerkiksi huomiolla vaikkapa päälle hyppivää tai haukkuvaa koiraa!

Fyysiset rangaistukset ovat arvaamattomia seurauksiltaan ja tuovat oppimistilanteeseen sekä ihmisen ja eläimen väliseen suhteeseen yleensä stressiä, pelkoa ja/tai epäluottamusta, jotka vaikuttavat oppimiseen hidastavasti. Emme siis käytä kursseilla fyysisiä rangaistuksia, kuten esimerkiksi kuristuspantoja tai eläimen kurittamista. Joitain pakotteita toki käytämme – esimerkiksi jos koiran hihna kiristyy, se ei pääse hihna kireällä eteenpäin, vaan vain hihna löysällä. Tämä ei satuta koiraa, kunhan sen valjaat/panta istuvat hyvin koiran päälle. Vältämme siis kaikenlaisia sellaisia koulutusmuotoja, jotka satuttavat eläintä. Kouluttaminen on eri asia kuin väkivalta! Lisäksi käyttäytymistieteet tukevat sitä faktaa, että niin ihminen kuin eläinkin oppii tehokkaammin positiivisella vahvistamisella kuin fyysisillä rankaisuilla. Tätä tukevat koulutustutkimukset jo viime vuosisadan alusta.

Oppi-isiämme ja -äitejämme ovatkin mm. Karen Pryor, Kathy Sdao, Turid Rugaas, Sophia Yin, Emma Parsons, Ken Ramirez, Peter Neville, Steve White, Anders Hallgren, Jean Donaldson & Ian Dunbar, Jesus Rosales-Ruiz (tutkii erilaisia eläinkoulutusmenetelmiä Pohjois-Teksasin yliopistossa!) ja Suomesta mm. tv:stä tuttu Tommy Wiren ja norjansuomalainen Esa K. Viitala. Katso myös linkki koirakoulutustutkimukseen: If You're Aggressive, Your Dog Will Be Too, Says Veterinary Study.